Instagram
Rauma

Kananmuna kirjan välissä ei ole mukava yllätys – kirjastolaiset ovat tottuneet löytämään kirjojen välistä vaikka mitä

Kirjaston takahuoneesta löytyy oma hylly kirjastoon päätyneille mysteerikirjoille ja levyille. On hyllyllä omistajaansa odottamassa myös yksi Ässä-arpa. Kuvat: Henrika Bäcklund

Wunderbaumeja, reseptejä, lomakkeita, metrokarttoja, postikortteja, valokuvia ja laastareita: kaikenlaista on löytynyt Rauman kaupunginkirjastoon palautettujen kirjojen välistä. 

– Jotain tulee vastaan vuodessa ehkä 2–3 kertaa per nenä ja meitä on täällä noin 30 ihmistä töissä. Että ei tästä sillä tavalla lisätyötä tule, vaan se kuuluu hommaan. Viime viikolla löysin kasvin vanhan runokirjan välistä, osastojohtaja Jari Kankaanpää toteaa.

Kirjapiilosta on paljastunut myös lahjakortti ja tällä hetkellä hyllyllä odottelee kirjastoon kulkeutunut Ässä-arpa.

– Olen kerran törmännyt keitetyn kananmunan viipaleeseen. Se on pahin, mitä on tullut vastaan, huikkaa keskusteluun palvelutiskillä vuorossa oleva kirjastonhoitaja Marketta Haatainen.

Monet ovat todenneet kirjan hyväksi säilytyspaikaksi setelille.

– Euron tulon jälkeen pari vuotta löytyi markkoja. Ehkä on haluttu säilyttää rahoja ja laitettu setelit kirjan väliin suoristumaan, Kankaanpää miettii.

Hänen mieleenpainuvin löytönsä on ollut dollarin seteli – joka löysi tiensä takaisin oikealle omistajalle.

Jari Kankaanpää kertoo, että dvd- ja cd levyjä palautetaan usein väärissä koteloissa.

Rauman kirjaston palautusluukusta tipahtelee aika ajoin niin sanottuja mysteeriniteitä, jotka eivät ole lainakirjoja. Joskus omat kirjat pudotetaan lokeroon lahjoitusmielessä.

 – On aika selvää, että kyseessä on lahjoitus, jos kirjoja on laitettu luukkuun samaan aikaan useampia.

Jos oikea omistaja on mahdollista päätellä, otetaan tähän heti yhteyttä.

Unohdettuja ja vahingossa palautettuja kirjoja säilytetään takahuoneessa erikseen niille varatulla hyllyllä. Jos kukaan ei tule omaansa hakemaan, voidaan kirja ottaa osaksi kirjaston kokoelmaa.

– Asiakkaat osaavat tulla kysymään hukkateille joutuneita teoksia. Varsinkin lastenkirjat ovat hyvinkin tärkeitä.

Usein palautetaan myös kirjoja, jotka ovat muista kirjastoista Satakirjastojen ulkopuolelta.

– Joitain vuosia sitten Raumalla oli ilmiö, että meidän eri toimipisteisiin toimitettiin muovikassillisia kirjoja, jotka oli lainattu eri puolilta Suomea.

Suurlainaajan jäljille ei koskaan päästy.

Useamman levyn dvd-boksista on usein yksi kiekko hukkateillä.

Jos joku palautus on vahingoittunut tai puutteellinen, on kirjasto yhteydessä lainaajaan. Jos asiakas on yhteistyökyvytön, on ensimmäinen toimi lainauskielto.

– Pelkistä sakoista ei kerry ihan hirveästi, mutta kirjojen korvaushinnat kasvattavat summaa. Jos kirjoja on lainassa vaikka kaksikymmentä, niin perintäkulujen kanssa voidaan hyvin puhua jo tuhansista, Kankaanpää pohdiskelee ääriesimerkkiä.

Mistä kirjan sitten voi joutua korvaamaan? Kastuminen ainakin on paha juttu. Alleviivailukaan ei ole kovin suotavaa.

– Eikä asiattomat kommentit tai kirjojen korjaaminen omien näkemysten mukaan.

Kankaanpää kuitenkin korostaa, että lainaajat Raumalla ovat tunnollisia.

– Kerran eräs asiakas oli siivonnut autotallia ja lötänyt työkaluhyllyn takaa kirjan, joka oli lainattu 20 vuotta sitten. Siellä oli vielä meidän vanhat lainakuitit välissä. Hän tuli silti näyttämään kirjaa, vaikka korvauslaskutkin oli monta vuotta sitten maksettu.