Instagram

"Koko ajan oli jonoa" – Shevin Nabi tarjoilee raumalaisille makuja Kurdistanista

Syyrialaiseen kahviin ei maitoa lorauteta. Shevin Nabi ja Aral Kakil avaavat lauantaina ovensa ruokavieraille. Kuvat: Henrika Bäcklund

Shevin Nabi alkoi kokata enemmän vasta muutama vuosi sitten Suomeen muuttettua. Hänen keittiössään höyryävät padat ovat saaneet vaikutteita sekä syyrialaisesta että irakilaisesta keittiöstä.

– En juurikaan laittanut ruokaa Syyriassa asuessani, sillä äitini kokkasi yleensä meillä kotona. Ja sitten Irakissa hänen äitinsä, 25-vuotias Shevin kertoo ja nyökäyttää hymyillen puolisonsa Aral Kakilin suuntaan.

Shevin yhdistelee kokatessaan molempien äideiltä opittuja menetelmiä ja reseptejä, toki kehitellen ja kokeillen uutta itsekin.

Shevin osallistuu lauantaina ravintolapäivään kolmatta kertaa. Viimeksi kolmen tunnin aikana ruokailijoita kävi karkeasti arvioiden 70–100 välillä.

– Koko ajan oli jonoa. Toiset hakivat ruokaa mukaan useampia annoksia. Täällä kävi kaiken ikäisiä vanhuksista lapsiin.

Parasta on suora palaute.

– Eräskin nainen sanoi, että: "Tässä salaatissa on paljon sitruunaa, rakastan sitä!" Se jäi mieleen.

"Suomalaisilla voi mennä hyvin 5-6 kuukautta niin, ettei käy yhtään vierasta!"

Shevin osallistuu ravintolapäivään sen takia, että pääsee tarjoamaan suomalaisille siivun omasta kulttuuristaan.

– Suomessa ajatellaan enemmänkin niin, että ruoka on jotain, mitä tarvitsen. Kurdistanissa se on jotain, jota rakastaa. Ruoka on yksi todella tärkeistä asioista, Aralkin sanoo.

Myös vierailukulttuuri on varsin eri. Molemmat ovat tottuneet siihen, että vieraita on melkein aina.

– Ravintolapäivässä on ihanaa juuri se, että saan ihmisiä kotiini kylään. Kerroin äidilleni, että voiko hän uskoa, että suomalaisilla voi mennä hyvin 5-6 kuukautta niin, ettei käy yhtään vierasta!

Kakilin perhe on tunnettu siitä, että kylässä käy joka päivä ainakin joku.

– Jopa aamupalalla. Ei ole sellaista päivää, etteikö joko aamiaisella, lounaalla tai päivällisellä olisi edes yhtä vierasta.

Tuttuja paketteja löytyy Turusta, sillä Raumalla etnistä ruokakauppaa ei enää ole. "Voi olla, että ruokakaupoista löytyisi kaikkia tarvitsemiani aineita, mutta en vaan tiedä niitä tuotteita vielä!"

Kakilin ja Nabin kotiovi aukeaa lauantaina 18.11. kello 12 ja ruokaa on tarjolla kolmeen asti. Tarkemmat tiedot löytyy Ravintolapäivän sivuilta.

Ruoan menekki on kahtena edellisenä kertana ollut hyvä – se on jopa loppunut kesken. Muutaman kävijät ovat luvanneet olevansa oven takana jo heti puoliltapäivin.

– Kun perheen kanssa tehdään ruokaa, sitä tehdään ainakin saman verran. Sellaisella todella isolla padalla, Shevin nauraa ja näyttää esimerkkiä käsillään.

Hän valmistautunut tällä kerralla tekemään vielä isomman satsin ja iso osa raaka-aineista on jo hankittu.Tarvittavat ainesosat löytyvät melko helposti, mutta ainakin mausteet tuottavat välillä haastetta.

– Ja monet vihannekset maistuvat erilaisilta. Kurdistanissa esimerkiksi kesäkurpitsa on valkoisempi ja pienempi!

Myös suomalainen ruokakulttuuri on tullut kahden vuoden aikana myös hyvin tutuksi.

– Juuri tein sienipiirakkaa. Ei se ehkä ihan ole sellaista kuin monet suomalaiset tekevät, mutta ainakin sinne päin! Ja parsa on minulle ihan uusi juttu, rakastan sitä.

Shevin on jo haaveillut, että toteuttaisi ravintolapäivänä aamupalatarjoilun.

– Ehkä ensi kerralla, hän vinkkaa.