Instagram

Koko Rauman vävypoika - eli tarina siitä, kun raumalainen ja porilainen rakastuivat

Raumalaisten ja porilaisten välillä on erityisesti jääkiekon vuoksi tiettyä kitkaa. Joskus tunteet voivat kuumentua ihan rakkaudeksi asti.

Tässä porilaisen Jaakon ja raumalaisen Ninan tarina.

JAAKKO RUUSUNEN / PORI: ”Perheemme kesämökki sijaitsee Eurajoella. Siellä kerran ollessani avasin Tinderin ja Ninan kuva tuli vastaan. Annoin hänelle supertykkäyksen. Voi olla, että Nina luuli minua tuolloin raumalaiseksi, kun sovelluksessahan etsitään seuraa aina tietyn kilometrimäärän etäisyydeltä. Alun perinhän olen itse kotoisin Harjavallasta, mutta Porissa olen ehtinyt asua jo kymmenen vuotta.

Ensimmäiset treffit meillä oli Skypen välityksellä, koska Nina opiskeli tuolloin Englannissa. Olen luonteeltani sellainen, että valmistauduin aina kaikkeen hyvin. Skype-puheluakin varten olin kirjannut paperille hyviä puheenaita muistiin. Lopulta kävi kuitenkin niin, että videopuhelun parissa vierähti useampi tunti, eikä minun tarvinnut vilkaista kertaakaan muistilappuuni. Se oli aika hyvä merkki.

Livenä tapasimme ensimmäisen kerran, kun menin Ninaa vastaan Turun lentokentälle. Ensimmäinen oikea tapaamisemme tapahtui siis puolueettomalla maaperällä, kun emme olleet Raumalla tai Porissa.

Aika alkuvaiheessa meille sattui hauska tilanne, kun Lukko oli voittanut Ässät ja Nina otti tilanteesta ilon irti minulle ilkkumalla. En ollut silloin vielä kertonut, että työskentelen Porin Ässien tiedottajana ja markkinointipäällikkönä. Varmaksi en muista, paljastinko asian siinä hetkessä vai vasta vähän myöhemmin.

Parisuhteessamme on väkisinkin tullut puhetta jääkiekosta, sillä itse olen Ässien organisaatiossa töissä ja Ninan perhettä olen puolestani kuullut kutsuttavan Rauman suurimmiksi Lukko-faneiksi.

Omalla työpaikallani vallitsee aika hersyvä huumori, joten totta kai raumalainen tyttöystäväni on huomioitu myös siellä. Minulle on annettu esimerkiksi titteli ”koko Rauman vävypoika”. Omat kaverini ovat heittäneet Ninalle vielä jotain lentokenttä- ja ravirataläppää.

Kyllähän se suurin syy Rauman ja Porin vastakkainasettelulle on varmasti juuri jääkiekko. Molemmat kaupungit ovat myös ylpeitä omasta kotiseudustaan ja niillä on vahva paikallisidentiteetti.

Tällä hetkellä Nina opiskelee Los Angelesissa, jossa opinnot päättyvät toukokuun lopussa. Jatko siitä on vähän auki, voi olla että opinnot hänellä vielä jatkuvat. Vaikea sanoa, mihin sitten lopullisesti suuntaamme. Ei se nyt pois suljettua ole, ettenkö Raumallakin voisia asua. Erityisesti minua miellyttää kaupungissa sen merihenkisyys ja lyhyt matka meren äärelle.”

NINA TORIKKA / RAUMA: ”Muistan, kun sain Jaakolta Tinderissä supertykkäyksen. Suhtauduin aluksi pienellä varauksella, koska kyseessä kuitenkin oli Tinder. Nopeasti huomasin, kuinka erityinen tyyppi toisessa päässä viestitteli. Ensivaikutelmani oli lopulta todella hyvä. Jaakko oli todella huomaavainen ja herrasmies alusta asti.

Yksi hauska arjessamme esiin tullut Rauman ja Porin välinen eroavaisuus on ollut esimerkiksi se, että Jaakko ja muut porilaiset luulevat, että suklaaneliöitä sanotaan masaliisoiksi!

Minulla on myös noin 3-vuotias veljenpoika, joka on kova lukkofani ja käynyt jo pari kautta katsomassa hallilla pelejä. Hän sai joulupukiksi pukeutuneelta Jaakolta lahjaksi Ässien pelipaidan, eikä hän suostu enää pukemaan Lukon paitaa päälle ­– edes lahjomalla. Viimeiseen Lukko–Ässät-peliin hän oli varustautunut Ässien paidalla ja Lukon lipulla. Niin kuin Jaakko sanoo, jokin siinä patalogossa vetoaa…

Seurustelumme alussa kuittailua sai kuulla läheisiltä paljonkin. Kyllä sitä on isovanhempia myöten kyselty ja ihmetelty, että mitä joukkuetta meidän mahdolliset lapset tulevat kannattamaan.

En tiedä, mistä Rauman ja Porin vastakkainasettelu on alun perin lähtenyt liikkeelle, mutta kyllä se pienestä pitäen on ollut esillä. Muistan, että jo noin 10-vuotiaana pelatut jalkapallopelit porilaisia vastaan olivat aika elämän ja kuoleman matseja, joissa oli aina oma extralataus kentällä mukana.

Jos pitäisi olla vitsikäs, sanoisin että Porissa parasta on Raumalle vievä 8-tie. Ennen Jaakkoa Porista oli tullut tutuksi käytännössä vain jalkapallokentät, joten olin aika ulapalla, kun piti alkaa suunnistaa niitä yksisuuntaisia katuja oikeaan suuntaan. Nyt kun Poria on oppinut tuntemaan, niin onhan se viihtyisä paikka.

Tykkään käydä koiran kanssa lenkillä puistokatuja pitkin ja Kirjurinluoto on todella kaunista aluetta. On Ässien uusi remontoitu hallikin (jopa meidän iskän mielestä) hieno ja viihtyisä. Porikin on pienehkö kaupunki ja siellä on luonto lähellä. Luontoa, sen läheisyyttä ja hiljaisuutta kaipaan todella paljon Los Angelesissa ja Englannissa vietettyjen vuosien jälkeen.”