Instagram

KOLUMNI: Syksyllä kellojen siirto tuo tunnin lisää unta, mutta keväällä ketuttaa

Kuva: Loic Djim

Aina silloin tällöin kaipaan vuorokauteeni lisää tunteja. Tänä viikonloppuna tuo toive toteutuu, kun kelloja siirretään lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tunnilla taaksepäin. Tarkalleen kellojen siirto tapahtuu yöllä kello neljältä.

Ylimääräisen tunnin aikana ehtisi puunata kämpän, käydä lenkillä, nähdä ystävää kahvilassa tai vastaavasti bailata kauemmin yökerhon tanssilattialla.

Tunnissa ehtii siis paljonkin, mutta monesti todellisuus on kuitenkin toinen. Niin sanottuun normaaliaikaan siirtyminen tietää monelle ihan vain tunnin verran pidempiä yöunia.

Syksyllä kellojen siirto ei lisätunnin vuoksi yleensä aiheuta sen suurempia purnauksia, mutta keväällä on eri ääni kellossa, kun vuorokaudesta nipistetään tunti pois kesäajan nimissä. Silloin tunnin siirron jopa huomaa, kun silmissä on aamulla unihiekkaa normaalia enemmän.

"Vaikka edessä on nyt vuodenkierron kuukausista pahin - musta marraskuu, en halua vaipua sen väriseen synkkyyteen."

Kesäaikajärjestelyn perimmäisenä tarkoituksena on saada kesän ajan aamuinen valo vastaamaan paremmin ihmisten valveillaoloaikaa ja työskentelyaikoja. Idea on kaunis, mutta toisaalta syksyllä normaaliaikaan siirtyminen aiheuttaa sitten sen, että koulu- ja työpäivän ollessa päätöksessään ulkona onkin yhtäkkiä jo todella pimeää. Se vasta masentavaa onkin.

Vaikka edessä on nyt vuodenkierron kuukausista pahin - musta marraskuu, en halua vaipua sen väriseen synkkyyteen. Aion virittää yhdet jouluvalot olkkariin ja kutsua niitä marrasvaloiksi. Aion ainakin aloittaa villasukkien neulomisen. Ja aion fillaroida liikuntaharrastusten pariin mustasta ja märästä kuukaudesta huolimatta.

Muista siis siirtää kelloja lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tunnilla taaksepäin ja ota niskalenkki marraskuusta!