Instagram
Rauma

Nuoret uskovat kierrätyksen jarruttavan ilmastonmuutosta – eivät silti jaksa lajitella

Tutkitusti jäteastioiden läheisyys ei tee ihmisistä ahkerampia kierrättäjiä. Kuva: Jay Clark

Suomalaiset tietävät jo varsin hyvin, että banaanin kuoret kuuluvat biojätteeseen, säilykepurkit metallinkeräykseen ja lasipurkit lasinkeräykseen.

Eniten päänvaivaa tuottavat roskat, joita käsitellään harvemmin tai joiden materiaaleja ei tunnisteta. Vantaan Energian teettämä kysely paljasti, että 18–39-vuotiaat jättävät herkimmin lajittelematta monia kotitalousjätteitä, vaikka useimmat keräysastiat löytyisivät oman taloyhtiön jätekatoksesta. Eniten vaivaa lajittelun eteen näkevät yli 60-vuotiaat ja omakotiasujat.

Erityisesti sekajätteeseen heitetään paljon sellaista, mikä ei sinne kuulu.

Enemmistö tietää, että ledilamput tulee palauttaa vaarallisen jätteen tai sähkölaiteromun keräykseen. Silti lähes viidennes kyselyyn vastanneista kertoo laittavansa ne sekajätteeseen. Epävarmuus oikeasta roskiksesta näkyy lajittelussa, kun roskan materiaaleja ei tunnisteta. Joka kymmenes alle 30-vuotias lajittelisi led-lampun lasinkeräykseen, kolme prosenttia viisikymppisistä metallinkeräykseen.

– Jos vastaan tulee roska, josta ei ole varma mihin se kuuluu, apua voi hakea paikallisen jätehuoltolaitoksen nettisivuilta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla HSY:n nettisivuilta löytyy Jäteopas. Siihen kirjoitetaan hakusanaksi roskan nimi, ja opas neuvoo oikean roskiksen. Esimerkiksi spraypullo, jossa on maalin tai hiuslakan jäämiä, kierrätetään vaarallisena jätteenä. Sen sijaan tyhjän spraypullon voi laittaa metallinkeräykseen, Vantaan Energian viestintä- ja henkilöstöjohtaja Mervi Suorsa neuvoo.

Jäteastioiden läheisyys ei tee ihmisistä ahkerampia kierrättäjiä. Vaikka omakotiasujilta löytyy yleensä omasta pihasta vain muutama jäteastia, he kierrättävät suurinta osaa jätteistä yhtä aktiivisesti tai aktiivisemmin kuin kerros-, rivi- ja paritaloasukkaat.

Alle 30-vuotiaiden mielipiteet ja toiminta ovat selvässä ristiriidassa kierrätyksen suhteen. Enemmistö on vahvasti samaa mieltä siitä, että kierrätys auttaa ympäristöä ja jarruttaa ilmastonmuutosta. Silti he jättävät herkimmin lajittelematta kodin yleiset jätteet, kuten metallit, paperit, pahvit ja lasin, koska kokevat kierrätyksen vaivalloisena. Jopa 40 prosenttia nuorista aikuisista myöntää ajattelevansa näin. Skeptisimmin kierrätyksen hyötyihin suhtautuvat kolme- ja nelikymppiset suomalaiset.

Välinpitämättömyys näkyy 18–39-vuotiaiden toiminnassa erityisesti vaarallisten jätteiden ja lääkejätteiden kohdalla. Vain puolet kertoo toimittavansa vanhat lääkkeet aina apteekkiin, joka neljäs ei koskaan. Vaarallisten jätteiden käsittelyssä lepsuimpia ovat kolmekymppiset: 15 prosenttia ei koskaan toimita vaarallisia jätteitä ongelmajätekeräykseen, ja vain 65 prosenttia tekee niin aina.

Roskien lajittelun SM-kisojen 2018 ensimmäinen osakilpailu käytiin Vantaalla. Kuva: Samir Abya / Vastavirta

HARJOITTELE JA OSALLISTU LAJITTELUN SM-KISOIHIN

  • Vantaan Energian verkkosivuilta löytyy peli, jossa voi testata taitojaan roskien lajittelusta.
  • Kun treenit on treenattu, voi halutessaan osallistua roskien lajittelun SM-kisoihin. Raumaa lähin kilpailupaikka löytyy Turun Skanssista, jossa kilpaillaan to 24.5. klo 14–18.
  • Kilpailun finaali järjestetään Vantaalla Tikkurila festivaaleilla lauantaina 21.7.
  • Aikuisten sarjassa palkintona on matka Singaporeen ja lasten sarjassa lippuja Superparkiin.