Instagram
Rauma

Tavoitteena olla vitsejä heittelevä rento isä – Riku Aaltonen viettää ensimmäistä isänpäiväänsä

Isä toivoo, että tyttären kanssa löytyisi tulevaisuudessa yhteisiä harrastuksia. Kuvat: Henrika Bäcklund

– Hän on aika rauhallinen, ihan kuin miettisi paljon asioita. Ja tietysti myös tosi söpö! raumalainen Riku Aaltonen kuvailee esikoistaan Adessaa, joka juhli perjantaina kolmekuukautispäiväänsä.

Näin ollen Aaltonen viettää tänään ensimmäistä isänpäivää isänä.

– Isänä olo on ihan mahtavaa! En oikein osaa vastata, mitä juuri isänpäivä minulle merkitsee. Mutta tuo on kyllä ihan intona ja järjestää varmasti vaikka mitä yllätyksiä, Riku sanoo ja nyökkää vaimonsa Milla-Riikka Aaltosen suuntaan.

– Pieniä paineita! Milla-Riikka nauraa. Isänpäiväksi on sovittu ainakin lihasoppaperinne Milla-Riikan mummilassa - vaikka vaari ei enää olekaan mukana juhlimassa.

Aaltonen kertoo, että hänelle isyys on niitä pieniä hetkiä arjessa.

– Kaupassa oli kerran todella hieno hetki, kun isä piti kädestä lasta, joka osasi juuri ja juuri kävellä. Se oli niin hienon näköistä. Tällaisia pikku juttuja.

No millainen isä haluaisit olla?

– Oikeen mukava ja vähän hauska. Että ei oteta asioita niin vakavasti.

Eli oletko juuri se dadjoke-sutkautuksia heittelevä nolo iskä, joka notkuu ovensuussa, kun tyttären kaverit tulevat kylään?

– Just tämmöinen!

Riku kertoo odottavansa jo sitä aikaa, kun tytär tulee innosta puhkuen kertomaan koulussa tai harrastuksessa oppimastaan uudesta asiasta.

Vauvan tulo perheeseen on tiivistänyt avioparin välejä entisestään.

– Tuntuu, että puhutaan paljon enemmän kaikesta kuin aiemmin. Miten on mennyt ja mitä uutta päivän aikana tapahtunut, Riku miettii.

– Rikusta on tullut esiin sellainen lempeämpi puoli, jota ei ole ennen näkynyt. Kun hän juttelee ja söpöstelee Adessalle, Milla-Riikka hymyilee.

Riku on nyt ansaitulla kesälomalla. Milla-Riikka käy töissä yhtenä päivänä viikossa. Riku myöntää, että ensimmäisiä kertoja kaksin vauvan kanssa jääminen jännitti. Ainakaan vielä vauva-arki ei ole uuvuttanut.

– Kun on näitä hetkiä, että hän vain hymyilee ja katselee tuota lelukoiraa, niin eihän tällaisesta voi olla tykkäämättä, Riku sanoo ja luo rakastavan katseen Adessaan, joka istuskelee rauhaisasti sitterissä.

Mutta sitten on myös niitä hetkiä, kun lapsi vain huutaa edelleen.

– Ei tiedä yhtään, miten pitäisi olla, kun kaikki on jo kokeiltu. Mutta ihan hyvin on mennyt, pahimmalta on vältytty. Ja kyllä se niin on, että vaimo tekee suurimman osan tästä hommasta, Riku myöntää.

– Minulle saa sanoa ja joutuukin sanomaan, että ei tuo asia noin mene. Mutta se ei todellakaan haittaa, Riku sanoo.

Ainakin se on tullut yllätyksenä, kuinka usein vauvaa todella pitää syöttää.

– Yöruokkiminen tosin on siitä helppoa, että Adessa nukahtaa melkein heti taas pulloon melkein kiinni. Etkä tosiaan voi tosta noin vain lähteä mihinkään. Jos mennään vaikka ihan vaan käymään ulkona, niin mitä lapselle päälle?

"Syntymässä hän näytti paljon minulta. Jännä on nähdä, millainen hänestä tulee. Samanlainen kuin itse, vai jotain ihan muuta. Toivottavasti tulee äitinsä näköiseksi, ainakin poskipäät on jo samanlaiset", Riku miettii.

Kun keskustelu kääntyy synnytykseen ja sen vaiheisiin, tuore isä selvästi herkistyy.

– Oli kyllä suuri helpotus, kun kaikki oli hyvin. Alussa jännitti varsinkin se, miten häntä kuuluu pitää. Seurasin sairaalassa, miten ammattilaiset käsittelivät vauvaa ja ymmärsin, ettei hän mene mistään pienestä rikki.

Heti lapsen syntymän jälkeen Riku pääsi mukaan, kun vauva mitattiin ja punnittiin.

– Kuvittelee aina niin kuin elokuvissa, että lapsi huutaa hirveästi syntyessään. Mutta tämä tuli rauhallisesti ja piti vain ihan pienen äänen.

"Kun kakkaa löytyy yläselästä asti, pitää ottaa asiat huumorilla."

Isä ja tytär opettelevat tuntemaan toisiaan. Kolmessa kuukaudessa Riku ei ole ihan vielä ehtinyt oppia, mikä itku tarkoittaa mitäkin.

Isän mukaan tytär lähinnä syö ja katselee koira-leluaan. Sen Riku on jo havainnut, että vaunulenkit ovat ihan suosikkijuttu, sillä Adessa pysyy vaunuissa hereillä maksimissaan viisi minuuttia ennen simahtamista.

Hänen omaksi suosikikseen on kolmen kuukauden aikana ehtinyt nousta kylvettäminen. Mutta myös haasteellisia hetkiä on tullut vastaan.

– Kun kakkaa löytyy yläselästä asti, pitää ottaa asiat huumorilla. Miettittiin vaan, että miten ja naurettiin asiaa vaimon kanssa.

Aaltosten ystäväpiiristä monet muutkin ovat saaneet viime aikoina jälkikasvua.

– Olin juuri ystävän varpajaisissa ja kyllä siellä väkisinkin kokemuksia jaettiin, mutta ei ehkä ihan niin paljon kuin naiset keskenään. Pahimmat ja hauskimmat jutut tulee kerrottua.

Lue myös