Instagram
Rauma

Tulevaisuuden olympiaskeittaaja voi olla raumalainen – kunhan siihen vain annetaan mahdollisuus

Rauman skeittihallin ramppien uudistamista on odotettu Juha Kokkosen (vas.) ja Mika Takalon mukaan liian monta vuotta. Kuvat: Henrika Bäcklund

 Rauman skeittihallissa on odottava tunnelma: vanerit on revitty ramppien päältä. Juha Kokkonen ja Mika Takalo puhuvat innoissaan uusista päällysteistä – oli jo aikakin, he sanovat.

29-vuotias, Raumalla syntynyt ja kasvanut Kokkonen on hyvillään siitä, että skeittausharrastus on alkanut paikkakunnalla pikku hiljaa taas elpyä.

Hän itse on potkinut vauhtia laudalle kuudennelta luokalta asti. Saman ikäisenä harrastamisen aloitti myös nelikymppinen Takalo, jolle rullailuvuosia on kertynyt kohta kolmekymmentä.

– Kaverilta ostin käytetyn huoltoasemalaudan ja kaverin isän varastossa vedettiin. Kyllä vanhemmat silloin katsoivat pitkään, kun pikkupojat kuuntelee AC/DC:tä ja hyppii varastossa. Mutta että ne tekee sitä vieläkin, hän naurahtaa.

Vaikka pienesti itselle naljaillaankin, palo lajiin ja sen kehittämiseen on käsinkosketeltavan konkreettinen kummankin miehen puheessa. Skeittaus on ollut vuosien aikana välillä isommassa ja välillä pienemmässä roolissa, mutta aina vahvasti sydämessä. Viime aikoina intoa on välitetty eteenpäin myös jälkikasvulle.

"Skeittaus ei ole koskaan vaatinut minulta mitään, vaan olen saanut harrastaa omilla ehdoilla."

– Yksilölajin vapaus. Skeittaus ei ole koskaan vaatinut minulta mitään, vaan olen saanut harrastaa omilla ehdoilla. Siinä on mahdollisuus jatkuvaan kehittymiseen, sillä ikinä ei voi osata kaikkea, Takalo sanoo ja jatkaa, että nyt laji ottaa fyysisen kunnon päälle aika paljon enemmän kuin yläasteella.

– Auta armias, kun tällä iällä kaatuu kerran tai kaksi, niin se on kuukauden tauko. Ja sen jälkeen on temput taas ihan hukassa, hän nauraa ja Kokkonen nyökyttelee kohtalotoverina.

Sitten keskustelu kääntyy vakavampaan suuntaan.

– Vanhemmat eivät halua, että lapset vihkiytyisivät lajin pariin. Täällä on tatskat, graffitit ja rock'n'roll, Takalo aloittaa.

– Monet ajattelevat, että olemme tällaisia tatuoituja hampuuseja. Rullalautailu enemmänkin veti minut pois ongelmista nuorena, Kokkonen jatkaa.

Vuosikymmenet on tehty töitä kipeäksi asti, että on päässyt harrastamaan.

– Ei anneta edes mahdollisuutta. Sormet verillä on pitänyt itse rakentaa ramppeja, sanoo Takalo, ja hänen äänessään kaikuvat nuoruusvuodet.

Rauman skeittihallissa käy harrastajia ytimen lisäksi ympäryskunnista. "Turustakin on varattu yksityisvuoroja ja tiimejä on tullut skeittaamaan", Takalo selittää.

Miehet tunnelmoivat hetken 2000-luvun skeittibuumia, joka syntyi Tony Hawk -pelin läpilyönnin jälkeen. Kulta-aikana skeittausinnostus kasvoi ja näkyi muun muassa skeittibrändeinä niin ala-astelaisten kuin yläkoululaisten paidoissa.

– Lautojen kanniskelijoita oli silloin paljon. Mutta porukka karsiutui ja kyllä pian huomasi, ketkä olivat oikeasti lajista kiinnostuneita.

"Olen ihan varma, että 2020-21 tulee buumi."

Viitisen vuotta sitten työn perässä Raumalle muuttanut Takalo etsi heti käsiinsä Rauman skeittipiirit ja päätyi Facebookissa toimivan ryhmän vetäjäksi.

Miehet eivät osaa sanoa tarkkaa lukumäärää aktiivisista harrastajista, mutta kiinnostus lajia kohtaan on kasvamassa.

Vuosien aikana ulkoskeittipaikkoja on Raumalla mennyt ja tullut. Noin vuosi sitten Takalo, Kokkonen ja muut harrastajat olivat kohentamassa merikoulun läheisyydessä sijaitsevia ramppeja. Syrjäisen sijaintinsa vuoksi skeittipuisto on kuitenkin osoittautunut helpoksi ilkivallan kohteeksi – eikä ole tahoa, joka aktiivisesti pitäisi paikkoja kunnossa roskasta ja muusta romusta. Tarvittaisiin jotain pysyvää.

Skeittihalli saadaan pian kuntoon ja Pyynpäähän ollaan suunnittelemassa ulkopuistoa, josta Rauman kaupungilla on olemassa jo ensimmäinen luonnos. Nyt tehtävät panostukset lajiin ovat tarpeellista ennakointia tulevasta.

– Olen ihan varma, että 2020-21 tulee buumi, Takalo tuumailee.

Ajatus ei ole kovin kaukaa haettu, sillä rullalautailu on ensimmäistä kertaa mukana olympialaisissa Tokion kesäkisoissa vuonna 2020.

– Kovasti laji on nostanut päätään ja alkanut näkymään myös Aasiassa, somen ansiosta levinnyt hyvin.

Takalon tietojen mukaan myös jenkkilässä tulevaa hypeä on haisteltu ja lajin markkinointi lisätty enenevässä määrin.

Uudet rampit on tarkoitus kunnostaa yhteistyössä Winnovan kanssa. Harrastajat odottelevat jo kuumeisesti hallin valmistumista.

Takalo muistaa, että silloin kun lumilautailu oli ensimmäistä kertaa mukana kisoissa, heitettiin televisiossa, saako voittaja palkinnoksi hamppupeltoa.

– Heh heh, minua ei naurattanut yhtään, hän sanoo todella vakavana.

Pelko ja aavistus on, että tämän luokan pilkkaa tullaan kokemaan rullalautailun kohdalla vielä vuonna 2020. Kaikki harrastajat eivät ole innoissaan siitä, että rullailu on otettu virallisten olympialajien listalle.

– Vanhemmat fanaattiset skeittarit eivät pidä siitä, mutta itse ajattelen, ettei se ole keneltäkään pois tai syö lajin arvokkuutta. Päinvastoin: se avaa monia ovia.

Miesten puolesta joku saisi tulla vetämään hallille kokonaan uudet graffitit. Mutta Darth Vader säästetään.

Nähtäväksi jää, saavuttaako skeittaaminen tulevaisuudessa saman statuksen kuin lumilautailu.

– Suomessa on lahjakkaita nuoria, jotka oppivat hommat ihan naps vain. Kuka tietää, josko se on kaveri Raumalta, joka saadaan tulevaisuudessa sinne olympialaisten edustusjoukkueeseen, Kokkonen kiteyttää.

Mutta ennen kuin arvostettuun urheilukisaan päästään, pitää olla puitteet harrastaa ja harjoitella.